Kiitos kaikille esiintyjille ja osallistujille, upeaa viedä kanssanne yhteistä sanomaa ja toivoa kaikkien vantaalaisten ja suomalaisten arkeen💚
Länsi-Vantaan Vihreät ja kampanjapäällikkö Lätti kiittää🙏 Tästä jatkuu yhteinen matka kohti toiveikkaampaa ja vihreämpää tulevaisuutta; yksilöä, yhteisöllisyyttä ja luontoa kunnioittaen, heikoimmista huolta pitäen.
Yhdessä olemme vahvempia ja tuellanne on valtava merkitys.
Kiitos💚
Vantaan Vihreiden kokous, yhdistysten tapaaminen ja kolutusta 1.2. lauantaina puoluetoimistolla.
Pitkä ja hieno päivä puoluetoimostolla Vantaan Vihreiden kokouksessa ja vapaamuotoisessa kahvitteluhetkessä 1.2. lauantaina.
Kansanedustaja Tiina Elo kävi kertomassa meille ajankohtaisia asioita, hierottiin Vantaan Vihreiden vaaliohjelmaa, valittiin uusia ehdokkaita ihan ennätysmäärä ja nautittiin yhdessä olosta.
Kiitos kaikille paikalla olleille, oli jälleen hieno tunne kuulua tähän porukkaan, joka on täynnä osaamista ja tietoa❤️❤️
10.1.2025 vierailin Helsingin lähiradiossa Tero Koskisen kanssa Anna Veltheimin ja Aspen vieraana. Keskustelua käytiin kuntavaalien keskeisimmistä asioista neljästä eri näkökulmasta.
Kiitos, olipa hyvä keskustelu ja aika riensi niin, että jäi vielä paljon sanottavaa.
Minut valittiin Länsi-Vantaan Vihreiden hallitukseen kalenterivuodeksi 2025 ja Uudenmaan Vihreiden hallitukseen kalenterivuosiksi 2025-2026. On ilo oppia lisää ja kartuttaa kokemusta!
Syksy on mennyt nopeasti kevään vaalien kolkuttaessa ovella, palkkatyötä tehdessä ja siinä sivussa linnanjuhlapuvun suunnittelua ja valmistamista. Hiljalleen taas uppoudun vaalien maailmaan.
Toimin nyt Länsi-Vantaan Vihreiden kampanjapäällikkönä ja 1.1.2025 alkaen myös Lävin hallituksessa. Tiedossa on paljon tekemisen iloa, markkinoita, katukamppanjaa, esitteiden ja mainonnan taittoa eli ihan oikeita töitä, tosin vapaaehtoispohjalla😊. Toivon, että voin osaltani olla apuna uusille ehdokkaillemme ja sparrata heitä eteenpäin ja mukaan. Toivon että saan heidät imaistua mukaan vaalihumuun samoin kuin minut vedettiin mukaan uutena neljä vuotta sitten!
Olen nyt vuoden aikana opetellut kuosisuunnittelun alkeet ja päässyt jo tilaamaan ensimmäiset kankaat; onpa niistä jo mekotkin itselle ommeltu. Kaivoin akvarellivärit vuodelta 1987 esiin ja innostus maalaamiseen ja kuosisuunnitteluun lähti ihan käsistä, positiivisella tavalla!
Kynähiiren hankkiminen opetti myös sen, että voin tietokoneella tehdä töitä kuvankäsittelyn parissa ilman, että kädet hajoavat. Vaikka oli kuinka ergonominen hiiri, niin media-alan opiskelun alussa työkäsi oli heti saanut diagnoosin tenniskyynärpää ja kovat kivut. Niinpä kirjoittaminen ja taulukkolaskenta näppäimistöineen on nyt kielletty (ihan itse sen itseltäni kielsin, alkaa tähän ikään mennessä oppia mitä näillä käsillä voi tehdä), mutta kuosisuunnittelu sujuu loistavasti kynähiiren ja piirtoalustan kanssa. Ainoa niin sanottu huono puoli tässä on se, että rahaa on palanut uusiin väreihin, pensseleihin ja papereihin jo muutamia satasia. Tässä asiassa en tingi: materiaalien ja työvälineiden on oltava superlaadukkaita, että luovuus pääsee vauhtiin, koska vauhtia nyt riittää.
Pekka presidentiksi, se olisi ollut meidän hartain toive!
Terveisin me.
Alkutalvena puuhasin aika paljon myös Haaviston presidenttivaalien kimpussa. Meillä oli aivan mahtava tunnelma kampanjassa ja oli ilo saada tehdä työtä hyvän ehdokkaan nimissä. Toreilla jaettiin esitteitä, kuumaa mehua ja vaalitietoutta kansalle. Muutaman tunnin seisominen napakassa pakkassäässä opetti myös torimyyjän tavan pukeutua; hyvin kesti kylmyyttä tämä tyttö.
Kierrätä, kestätä, korjauta!
Kuvia arjen työmaasta.
Aloitin myös reilu vuosi sitten työt osa-aikaisesti kiertotalouden parissa. Ydinalueeni on materiaalit, joista voi luoda uutta. Samalla pääsen myös kouluttamaan nuoria kasi- ja ysiluokkalaisia työelämän saloihin. Heidän kanssaan tulee eteen niin monipuolisia asioita, että oppii itsekin koko ajan uutta. Saan kouluttaa ja opastaa myös merkonomiharjoittelijoita, kieliharjoittelijoita ja monenlaisia mahtavia tyyppejä.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Varajäsen Lätti on jo päässyt monta kertaa yksilöasioiden jaoston kokoukseen.
Vakehyvan yksilöasioiden jaoston varajäsenyys on myös tuonut muutaman kokouksen, missä on päässyt näkemään ihmisten haasteet arjen keskellä ja miten prosessi toimii.
Kaiken kaikkiaan, paljon on tehty ja koskaan ei voi tietää, mitä uutta huomenna oppii. Ihana luovuus, kiitos että tulit takaisin elämääni välillä hetkeksi piiloon mentyäsi!
Ensikertalaiselle kuntavaalien 199 ääntä ja vain yhden äänen päähän jääminen varavaltuutetun paikasta oli suuri kunnia. Näiden äänien ansiosta minua on esitetty Vantaan kaupungin omistamaan VTK Kiinteistöt Oy:n hallitukseen. https://vtkoy.fi/ . Toki paikkavalintoihin vaikuttivat myös aktiivisuus, osaamisalueet, kokemus jne. Kiitos luottamuksesta.
VTK:n yhtiökokous on nyt virallisesti valinnut minut hallitukseensa. Ensimmäinen kokous on lokakuun lopulla ja innolla lähden mukaan.
“Kyllä minä olen niin pettynyt.” Näihin viiteen sanaan kilpistyy Jussin tunnelmat Vantaan Myyrmäessä. Sanat tulevat hiljaa ja ääni on jo vaimea, pettynyt. 90 vuotta elämää nähnyttä senioria ei hymyilytä.
Jussi ja Liisa ovat asuneet Myyrmäessä kymmeniä vuosia, samassa 70-luvulla rakennetussa kerrostalossa. Koti on tärkeä ja lähellä asuvat naapurit ja poika auttavat. Nyt ollaan kuitenkin tultu siihen tilanteeseen, että jalka ei enää kanna ja kävely on vaikeutunut; rollaattori on ainoa keino liikkua. Kaikki olisi hyvin, mutta omaan rappuun pääsee vain muutaman portaan kautta ja rollaattori ei nouse rappusia, se tarvitsee luiskan.
Jussi ja Liisa yrittivät saada apua Vantaan kaupungilta, jos sieltä saisi kulkuluiskan avuksi. No, ei saanut. Pitäisi kuulemma olla vaikeasti vammautunut. Se, että ei enää iän vuoksi kykene kävelemään ilman rollaattoria, ei siis ole kaupungin mielestä vaikea vamma. Sotainvaliideiltakin on yritetty hakea apua, Liisakin kun auttoi sotavuosina pikkulottana; loukkasi niissä hommissa kätensäkin niin, että vamma on edelleen vaikea. Sotainvaliidit vastasivat, että ei kuulu Liisa heidän autettavakseen, pikkulottia kun ei ole kirjattu mihinkään.
Taloyhtiömme tuli avuksi ja päätti asentaa kaikkiin rappuihin kulkuluiskat niin, että jokainen pääsisi rollaattorin, lastenvaunujen tai pyörätuolin kanssa omalta pihalta rappuunsa ja sitä kautta kotiinsa. Ara myöntää esteettömyysavustusta ja sitä ollaan nyt hakemassa. Kulkuluiskaa ei saa kuitenkaan asentaa, ennen kuin Ara on käsitellyt hakemuksen ja jonot ovat kuulemma pitkät. Toivottavasti aika ei ole liian pitkä Jussille ja Liisalle.
En voi ymmärtää, miksi meidän ikäihmiset jätetään tässä kohtaa täysin yksin kaupungin taholta. Ei luulisi olevan vaikeaa laittaa vaikka väliaikaista luiskaa ihmisille, jotka ovat ikänsä maksaneet veroja kuntaamme ja vielä kantaneet kortensa kekoon sota-aikana isänmaamme hyväksi. Heillä on kyllä kymmenet lääkärinlausunnot liikuntakyvyn heikkoudesta ja ainoa mitä he haluaisivat, olisi päästä jokapäiväiselle pienelle lenkille omalle pihalle ja lähiympäristöön rupattelemaan naapureiden kanssa, niin kuin joka päivä on ollut tapana. Sen sijaan heidän asioitaan hoitava poikansa laitetaan juoksemaan luukulta toiselle ja kuulemaan, että ei onnistu.
Jussin sanoihin yhtyen, ”kyllä minä olen niin pettynyt.” Tähän on tultava muutos.
Jussin ja Liisan lapset ovat antaneet luvan kirjoitukseen.
Johanna Lätti, naapuri, As Oy:n puheenjohtaja ja kunnallisvaaliehdokas Myyrmäestä
Olen koko ikäni ollut tekijä ja vaikuttaja. Lukiossa olin se, joka oli järjestämässä penkkareita, kirjoittamassa abilehteä, jäsenenä kouluneuvostossa ja ties missä osa-aikatyön ohella. Kun 21-vuotiaana aloitin yrittäjänä, sain laittaa kaiken tarmoni omaan yritykseen. Siitä viiden vuoden päästä minulla oli paitsi juhlapukuja valmistava yritys ja kivijalkaliike Helsingin keskustassa, myös kaksi lasta ja useampi työntekijä.
Kun kyynärpääni rakennettiin uudestaan titaanista, ajoin 25 vuotta kestäneen yritystoimintani alas, myin kotini ja maksoin yritykseni laskut. Pidin myös kaikki pitämättömät lomat ja lepäsin useamman käsileikkauksen välillä ja jälkeen. Halu vaikuttaa asioihin ei kuitenkaan kadonnut mihinkään, vaikkakin se uinui hetken.
Niinpä pyyntö taloyhtiömme hallitukseen tuli oikeaan aikaan. Olin aina omassa kiireessäni nauttinut siitä, että muut päättävät ja tyytynyt päätöksiin valittamatta. Nyt olisi kuitenkin vihdoin aikaa osallistua ja olla mukana vaikuttamassa, joten lähdin mukaan. Hetken päästä olinkin hallituksemme puheenjohtaja ja sillä tiellä olen ollut nyt neljä vuotta. Laaja perinteinen LVIS-saneeraus saatiin puheenjohtajana ollessani laitettua käyntiin ja tehtyä aikataulussa ja budjetissa. Urakkaan lähdettyäni ajattelin, että jos tästä hommasta selviän kunnialla ja tervejärkisenä, kykenen ihan mihin vaan.
Niinpä helmikuussa 2021 päätin lähteä ehdolle kunnallisvaaleihin ja liityin puolueeseen, ensimmäistä kertaa elämässäni. Päälimmäisenä ajatuksena mukaan lähtemisessä oli se, että maailma ei ole koskaan valmis ja parannettavaa löytyy aina. Suurin pelko mukaan lähtemisessä oli julkisesti esille tulo omine ajatuksineen. Kun se oli tehty, oli itse asiassa hyvinkin vapautunut olo.
Olen aina pitänyt politiikkaa jo sanana hieman vastenmielisenä. Se on näyttäytynyt minulle joukkona toisiaan haukkuvia ihmisiä ja pitkinä puheenparsina, joista kukaan ei ota selvää. Näistä syistä en ole ollut kiinnostunut seuraamaan politiikkaa juuri lainkaan, aika tylsää ja negatiivissävytteistä touhua. Silti siinä täytyy olla mukana, jos haluaa vaikuttaa yhteiskunnan asioihin. Olen kuitenkin ajatellut tehdä sen omalla tavallani ja jo nyt huomannut, että kanssani samalla tavalla ajattelevia on paljon; heidän äänensä vain harvemmin on niin kiinnostava lehdistölle, jotta se ylittäisi uutiskynnystä.
En ole ehdokkaana yhden asian ajaja enkä tietyn alan asiantuntija. En puolusta yhden joen kutuaikoja, huuda tietyn eläinlajin puolesta tai nouse barrikadeille yhden ammattiryhmän puolesta. Näen ison kokonaisuuden, johon kuuluu valtava kirjo erilaisia asioita: Eri tavalla ajattelevia, eri paikoissa asuvia, erilaisilla kulttuuritaustoilla varustettuja, eri varallisuusasteilla ja erilaisissa elämäntilanteissa eläviä ihmisiä. Valtava joukko erilaisuutta. Yhteistä meille kaikille on se, että haluamme yhteiskunnan toimivan. Yhteistä useimmille on myös se, että haluaisimme saada palvelut kohtuullisella hinnalla.
Haluaisin olla mukana rakentamassa parempaa ja toisiaan kunnioittavampaa tapaa osallistua yhteiskuntamme asioihin. Haluaisin tehdä palveluista toimivampia, poistaa luukulta toiselle juoksuttamisen ja nopeuttaa asioiden käsittelyä. Haluaisin tehostaa käytäntöjä ja tuoda asukkaille avoimesti päätöksenteon näkyviin. Yrittäjätaustastani johtuen olen aina joutunut miettimään, miten tekisin asian helpommin, nopeammin, edullisemmin ja kuitenkin niin, että tapani toimia ei loukkaa ketään ihmisenä eikä saastuta ympäristöä. Tätä samaa ajattelutapaa tarvitsee myös Vantaan kaupunki.
Lätti 