Talven 2021 aikana kävin HSY:n Energiaexpertti-kurssin. Nyt energiakriisin ollessa ovella, voi huomata olleensa oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Taloyhtiön hallituksen puheenjohtajan roolissa koulutuksesta on hyötyä, samoin kuin kiinteistöosakeyhtiöiden hallituksissa toimimisessa. Kurssi on lisäksi avaava koulutus ihan jokaiselle asukkaalle asumismuodosta riippumatta, melkein voisi sanoa, että kurssi pitäisi olla osa jokaisen ihmisen peruskoulutusta.
”Taloyhtiön hoitokuluista energia- ja vesikustannukset ovat tyypillisesti 30-40 %. Hukkaenergia voi haukata jopa 30 prosenttia taloyhtiön energiasta ja siis ison osan kuluvista euroista. Energiaeksperttikurssi tarjoaa tietoa ja työkaluja, joiden avulla voidaan korjata energiansäästöstä syntyvät eurot talteen.”
2021-2022 vein taloyhtiöni mukaan pilottihankkeeseen, jossa neljän taloyhtiön ja HSY:n kanssa luotiin mallia energia-asioista tiedottamiseen. Vajaan vuoden mukana olo kehitti paitsi omaa tietoisuutta ja osaamista, myös yhteistä mallia taloyhtiöille. Materiaalit on nyt HSY:n tekemänä valmiina osoitteessa:
Valmistuin keväällä 2022 mediapalvelujen toteuttajaksi Taitotalosta. Päätin suorittaa koko perustutkinnon, koska yrittäjyys vei aikanaan nuoren tytön mennessään ja koulutukseksi jäi ”vain” lukio ja Mainosgraafikkojen koulu.
Tilasin kaksoistutkintolakin, koska yo-lakki vuodelta -86 oli jo alkuvuosina hävinnyt.
Pääsin vain kaksi kertaa fyysisesti koulun penkille, kun korona sulki yhteiskunnan. Koulutus tapahtui etänä Teamsin välityksellä ja se luonnollisesti lisäsi vaikeuskerrointa ainakin itselleni. Kun täysin aloittelija alkaa ottamaan haltuunsa Adoben ohjelmia – Indesign, Illustrator, Premiere, Photoshop sekä WordPress-ohjelman etc., on paljon töitä edessä.
Kaikista osa-alueista suoriuduin kuitenkin hyvin ja taitoja tuli taas lisää. Näyttötöistä sain hyvät arvosanat. Nyt on kuitenkin vasta avattu Adoben ohjelmien perusteet ja lisää oppii vain tekemällä.
Kiitos Vantaan kaupunki – Vanda Stad – City of Vantaa (Euroopan innovaatiokaupunki) ja FCG hyvästä hallitusosaaja koulutuksesta. Tästä on ilo jatkaa tekemistä yhteisen hyvän eteen.
Koulutus oli loistava ja tiivis puolen vuoden aikana toteutettu kokonaisuus, johon osallistuivat kaikki Vantaan kaupungin yhtiöiden hallituksissa ja johdossa olevat. Koulutuksesta ei maksettu palkkioita. Oli hienoa nähdä, että Vantaan kaupungin suurimpien yhtiöiden toimitusjohtajat osallistuivat koulutukseen siinä, missä vasta-alkajat hallituksissa. Yhdessä pidetyissä työpajoissa oli hyvän yhteistyön henkeä ja jokainen antoi itsestään parhaimpansa.
Koulutus tapahtui 2022 aikana ensin Teamsin välityksellä, koska korona, ja sitten Vantaan kaupungintalon tiloissa.
Länsi-Vantaan Vihreiden uusi hallitus 2022 on järjestäytynyt.
Vantaan Vihreiden suurimman alayhdistyksen, Länsi-Vantaan Vihreiden hallitus on muodostettu. Hallitus kokoontui 25.11. ja järjestäytyi uuden puheenjohtajansa Petra Miesmerin johdolla. Hallitus valitsi varapuheenjohtajaksi Max Mannolan, sihteeriksi Timo Huhdan ja taloudenhoitajaksi Tuomas Mutasen. Jäsenasioista vastaa jatkossakin Mikko Korpela.
Hallitus 2022: Petra Miessmer (pj) Max Mannola (vpj, tapahtumat) Timo Huhta (sihteeri, viestintä) Tuomas Mutanen (taloudenhoitaja, viestintä) Mikko Korpela (jäsenasiat) Sirpa Siru Kauppinen (viestintä) Johanna Lätti (viestintä) Sveta Silvennoinen-Hiisku (viestintä) Mirva Pajanne (tapahtumat)
Me haluamme tehdä osaltamme töitä sen eteen, että alueen lähiluonto säilyy, terveydenhuollon resurssit turvataan ja palvelut sekä työpaikat säilyvät asuntorakentamisen ohessa. Aiomme olla jatkossakin aktiivinen poliittinen toimija, joka nostaa rohkeasti Vihreitä arvoja ja näkökulmia esiin aluetta kehitettäessä.
Vuoden 2022 tärkeimmiksi teemoiksi nostamme tulevan hyvinvointialueuudistuksen ja lähiluonnon suojelun. Länsi-Vantaan terveyspalveluverkostoa on viime vuosina karsittu, ja perusterveydenhuolto kärsii kroonisesta työntekijäpulasta. Tämän seurauksena esimerkiksi Myyrmäen terveyskeskuksen jonot päivystykseen ovat kohtuuttomat. Vaadimme tulevissa Vantaa-Keravan aluevaaleissa riittäviä resursseja terveydenhuoltoon, jotta lupaus hyvinvointivaltioista voidaan lunastaa.
Terveydenhuoltohaasteiden lisäksi Länsi-Vantaa tiivistyy yhä kovaa vauhtia niin Myyrmäessä, Pähkinärinteessä kuin Keimolan mäen ja Kivistön alueella. Haluamme vaikuttaa siihen, ettei tätä lisärakentamista tehdä virkistävän lähiluonnon ja nykyisten asukkaiden hyvinvoinnin kustannuksella. Myyrmäessä lisätään tulevina vuosina valtavasti asuntorakentamista ja osa yritysten, yhteisöjen ja kaupungin tiloista poistuvat sen myötä. Kaupungin on huolehdittava uusien tilojen löytymisestä niin nuoriso- ja harrastustoiminnoille, kuin yrityksillekin.
Olemme huolissamme myös joukkoliikenteen toimivuudesta, lähipalveluista sekä opetuksen ja varhaiskasvatuksen laadusta. Haluamme keskustella aktiivisesti näistä teemoista niin toreilla ja kaduilla, kuin sähköisissä viestimissäkin – ihmisläheisellä ja ymmärrettävällä kielellä. ”Kun lasten lukutaito laskee ja ikäihmisten kotihoito tökkii, kyse on arvovalinnoista. Näistä on voitava puhua” – tähdentää tuore varapuheenjohtaja Max Mannola.
Länsi-Vantaan Vihreät viestii aktiivisesti Länsi-Vantaata koskevista ajankohtaisista päätöksistä ja kutsuu asukkaita vaikuttamaan Vantaan kaupungin osallistumis- ja vuorovaikutustilaisuuksiin. Länsi-Vantaan Vihreät vaikuttaa myös osaltaan Vihreissä Uudenmaan ja valtakunnan tasolla.
Tervetuloa mukaan rakentamaan parempaa huomista Länsi-Vantaalle ja Suomeen!
Ensikertalaiselle kuntavaalien 199 ääntä ja vain yhden äänen päähän jääminen varavaltuutetun paikasta oli suuri kunnia. Näiden äänien ansiosta minua on esitetty Vantaan kaupungin omistamaan VTK Kiinteistöt Oy:n hallitukseen. https://vtkoy.fi/ . Toki paikkavalintoihin vaikuttivat myös aktiivisuus, osaamisalueet, kokemus jne. Kiitos luottamuksesta.
VTK:n yhtiökokous on nyt virallisesti valinnut minut hallitukseensa. Ensimmäinen kokous on lokakuun lopulla ja innolla lähden mukaan.
“Kyllä minä olen niin pettynyt.” Näihin viiteen sanaan kilpistyy Jussin tunnelmat Vantaan Myyrmäessä. Sanat tulevat hiljaa ja ääni on jo vaimea, pettynyt. 90 vuotta elämää nähnyttä senioria ei hymyilytä.
Jussi ja Liisa ovat asuneet Myyrmäessä kymmeniä vuosia, samassa 70-luvulla rakennetussa kerrostalossa. Koti on tärkeä ja lähellä asuvat naapurit ja poika auttavat. Nyt ollaan kuitenkin tultu siihen tilanteeseen, että jalka ei enää kanna ja kävely on vaikeutunut; rollaattori on ainoa keino liikkua. Kaikki olisi hyvin, mutta omaan rappuun pääsee vain muutaman portaan kautta ja rollaattori ei nouse rappusia, se tarvitsee luiskan.
Jussi ja Liisa yrittivät saada apua Vantaan kaupungilta, jos sieltä saisi kulkuluiskan avuksi. No, ei saanut. Pitäisi kuulemma olla vaikeasti vammautunut. Se, että ei enää iän vuoksi kykene kävelemään ilman rollaattoria, ei siis ole kaupungin mielestä vaikea vamma. Sotainvaliideiltakin on yritetty hakea apua, Liisakin kun auttoi sotavuosina pikkulottana; loukkasi niissä hommissa kätensäkin niin, että vamma on edelleen vaikea. Sotainvaliidit vastasivat, että ei kuulu Liisa heidän autettavakseen, pikkulottia kun ei ole kirjattu mihinkään.
Taloyhtiömme tuli avuksi ja päätti asentaa kaikkiin rappuihin kulkuluiskat niin, että jokainen pääsisi rollaattorin, lastenvaunujen tai pyörätuolin kanssa omalta pihalta rappuunsa ja sitä kautta kotiinsa. Ara myöntää esteettömyysavustusta ja sitä ollaan nyt hakemassa. Kulkuluiskaa ei saa kuitenkaan asentaa, ennen kuin Ara on käsitellyt hakemuksen ja jonot ovat kuulemma pitkät. Toivottavasti aika ei ole liian pitkä Jussille ja Liisalle.
En voi ymmärtää, miksi meidän ikäihmiset jätetään tässä kohtaa täysin yksin kaupungin taholta. Ei luulisi olevan vaikeaa laittaa vaikka väliaikaista luiskaa ihmisille, jotka ovat ikänsä maksaneet veroja kuntaamme ja vielä kantaneet kortensa kekoon sota-aikana isänmaamme hyväksi. Heillä on kyllä kymmenet lääkärinlausunnot liikuntakyvyn heikkoudesta ja ainoa mitä he haluaisivat, olisi päästä jokapäiväiselle pienelle lenkille omalle pihalle ja lähiympäristöön rupattelemaan naapureiden kanssa, niin kuin joka päivä on ollut tapana. Sen sijaan heidän asioitaan hoitava poikansa laitetaan juoksemaan luukulta toiselle ja kuulemaan, että ei onnistu.
Jussin sanoihin yhtyen, ”kyllä minä olen niin pettynyt.” Tähän on tultava muutos.
Jussin ja Liisan lapset ovat antaneet luvan kirjoitukseen.
Johanna Lätti, naapuri, As Oy:n puheenjohtaja ja kunnallisvaaliehdokas Myyrmäestä
Olen koko ikäni ollut tekijä ja vaikuttaja. Lukiossa olin se, joka oli järjestämässä penkkareita, kirjoittamassa abilehteä, jäsenenä kouluneuvostossa ja ties missä osa-aikatyön ohella. Kun 21-vuotiaana aloitin yrittäjänä, sain laittaa kaiken tarmoni omaan yritykseen. Siitä viiden vuoden päästä minulla oli paitsi juhlapukuja valmistava yritys ja kivijalkaliike Helsingin keskustassa, myös kaksi lasta ja useampi työntekijä.
Kun kyynärpääni rakennettiin uudestaan titaanista, ajoin 25 vuotta kestäneen yritystoimintani alas, myin kotini ja maksoin yritykseni laskut. Pidin myös kaikki pitämättömät lomat ja lepäsin useamman käsileikkauksen välillä ja jälkeen. Halu vaikuttaa asioihin ei kuitenkaan kadonnut mihinkään, vaikkakin se uinui hetken.
Niinpä pyyntö taloyhtiömme hallitukseen tuli oikeaan aikaan. Olin aina omassa kiireessäni nauttinut siitä, että muut päättävät ja tyytynyt päätöksiin valittamatta. Nyt olisi kuitenkin vihdoin aikaa osallistua ja olla mukana vaikuttamassa, joten lähdin mukaan. Hetken päästä olinkin hallituksemme puheenjohtaja ja sillä tiellä olen ollut nyt neljä vuotta. Laaja perinteinen LVIS-saneeraus saatiin puheenjohtajana ollessani laitettua käyntiin ja tehtyä aikataulussa ja budjetissa. Urakkaan lähdettyäni ajattelin, että jos tästä hommasta selviän kunnialla ja tervejärkisenä, kykenen ihan mihin vaan.
Niinpä helmikuussa 2021 päätin lähteä ehdolle kunnallisvaaleihin ja liityin puolueeseen, ensimmäistä kertaa elämässäni. Päälimmäisenä ajatuksena mukaan lähtemisessä oli se, että maailma ei ole koskaan valmis ja parannettavaa löytyy aina. Suurin pelko mukaan lähtemisessä oli julkisesti esille tulo omine ajatuksineen. Kun se oli tehty, oli itse asiassa hyvinkin vapautunut olo.
Olen aina pitänyt politiikkaa jo sanana hieman vastenmielisenä. Se on näyttäytynyt minulle joukkona toisiaan haukkuvia ihmisiä ja pitkinä puheenparsina, joista kukaan ei ota selvää. Näistä syistä en ole ollut kiinnostunut seuraamaan politiikkaa juuri lainkaan, aika tylsää ja negatiivissävytteistä touhua. Silti siinä täytyy olla mukana, jos haluaa vaikuttaa yhteiskunnan asioihin. Olen kuitenkin ajatellut tehdä sen omalla tavallani ja jo nyt huomannut, että kanssani samalla tavalla ajattelevia on paljon; heidän äänensä vain harvemmin on niin kiinnostava lehdistölle, jotta se ylittäisi uutiskynnystä.
En ole ehdokkaana yhden asian ajaja enkä tietyn alan asiantuntija. En puolusta yhden joen kutuaikoja, huuda tietyn eläinlajin puolesta tai nouse barrikadeille yhden ammattiryhmän puolesta. Näen ison kokonaisuuden, johon kuuluu valtava kirjo erilaisia asioita: Eri tavalla ajattelevia, eri paikoissa asuvia, erilaisilla kulttuuritaustoilla varustettuja, eri varallisuusasteilla ja erilaisissa elämäntilanteissa eläviä ihmisiä. Valtava joukko erilaisuutta. Yhteistä meille kaikille on se, että haluamme yhteiskunnan toimivan. Yhteistä useimmille on myös se, että haluaisimme saada palvelut kohtuullisella hinnalla.
Haluaisin olla mukana rakentamassa parempaa ja toisiaan kunnioittavampaa tapaa osallistua yhteiskuntamme asioihin. Haluaisin tehdä palveluista toimivampia, poistaa luukulta toiselle juoksuttamisen ja nopeuttaa asioiden käsittelyä. Haluaisin tehostaa käytäntöjä ja tuoda asukkaille avoimesti päätöksenteon näkyviin. Yrittäjätaustastani johtuen olen aina joutunut miettimään, miten tekisin asian helpommin, nopeammin, edullisemmin ja kuitenkin niin, että tapani toimia ei loukkaa ketään ihmisenä eikä saastuta ympäristöä. Tätä samaa ajattelutapaa tarvitsee myös Vantaan kaupunki.
Lätti 